Equiterma

Eläinten diagnostinen lämpökuvantaminen

Diagnostinen lämpökuvantaminen

Lämpökuvantaminen on turvallinen tutkimismenetelmä, jossa eläimeen ei tarvitse koskea. Sillä voidaan mm.

  • paikantaa kipuoireiden ongelmakohtia
  • nähdä vamma-alueen koko
  • seurata hoidon vaikuttavuutta
  • nähdä paranemisen edistyminen
  • havaita alkavia rasitusvammoja

Lämpökuvantaminen ei anna diagnoosia löydöksen syistä, vaan kertoo alueet, missä löydökset ovat diagnostisesti merkitseviä.

 

Pintalämpötilan muutosten myötä esimerkiksi jalkojen rasitusperäiset vammat voidaan havaita jo aikaisessa vaiheessa. Rasitusvammat voivat erottua kuvissa jo ennen kuin hevonen oireilee havaittavasti. Lämpökuvantamalla voidaan paikantaa kipuoireiden alkupiste sekä seurata vamman paranemista tai hoidon vaikuttavuutta. Lämpökuvista voidaan myös esimerkiksi havaita kavio-ongelmia tai tarkastella satulan sopivuutta. Myös suu ja hampaat voidaan lämpökuvantaa. Lämpökuvantaminen sopii erinomaisesti ennen eläinlääkärikäyntiä suoritettuna sairauksien ja vammojen diagnosoinnin tueksi tai vaikka avuksi ostotarkastukseen. 

 

Lämpökuvaus on jo vanha tekniikka, mutta nyt parempien kameroiden ja systemaattisten menetelmien myötä sen hyödyt alkavat vähitellen näkyä terveydenhuollossa ja eläinten hoidossa.

Lämpökuvantaminen on kajoamaton ja kivuton tutkimusmenetelmä, joka kertoo kohteen fysiologisesta tilasta pintalämpötilan kautta. Tulehdukset ja vammat aiheuttavat muutoksia verenkiertoon, mikä vaikuttaa paikallisesti pintalämpötilaan. Terveellä eläimellä kehon pintalämpötila vaihtelee symmetrisesti molemmilla puolilla. Mittaamalla pintalämpötilaa lämpökameralla sekä analysoimalla lämpökuvia voidaan erottaa diagnostisesti merkitsevät puolierot. Lämpökuvien käsittely ja analysointi vaatii tarkoituksenmukaisen ohjelmiston. Pelkästä kuvatiedostosta värit eivät kerro lämpötilaerojen suuruudesta. Lämpökuvantamisen asiantuntijakoulutuksen mukaisesti raportoimamme lämpökuvantamislöydökset perustuvat FEI:n asettamaan rajaan, jonka mukaan 2,0 asteen ja sitä suuremmat puolierolöydökset ovat diagnostisesti merkitseviä, eli tutkimusten mukaan liittyvät usein kliinisiin oireisiin tai löydöksiin. Käsin tunnustelemalla pystyy harvoin huomaamaan näin pieniä lämpötilaeroja tai tutkimaan koko eläintä kerralla yhtä tehokkaasti kuin lämpökuvantamalla.


Vammat ja vaivat näkyvät lämpökuvantamisessa siltä osin kuin niiden aiheuttamat muutokset vaikuttavat ihon pintalämpötilaan saakka. Turvotukset, arpikudos, mätä, verenkierron estyminen, ontuminen ja hermovammat aiheuttavat yleensä alueen näkymisen viileänä, kun taas tulehdukset, akuutit vammat ja kasvaimet näkyvät yleensä kuumina kohtina. Ihonalaisen rasvakudoksen määrä vaikuttaa lämmön johtumiseen ihon pinnalle saakka. Krooniset vaivat voivat näkyäkseen vaatia lepotilan kontrollikuvat sekä rasituksen jälkeiset kuvat. Lämpötilan puolieron suuruus ei kerro suoraan löydöksen vakavuudesta, vaan löydöksen merkityksestä kertoo usein enemmän löydökseen liittyvä oireilu sekä sen syyt ja sijainti.


Diagnostisessa lämpökuvantamisessa on eläinlajista riippuen kuvia tulee noin 30-40. Näiden lisäksi voimme ottaa lisäkuvia oireiden mukaan. Vamman paranemisen seurantaan on mahdollista kuvata vain tiettyä kohtaa, jos ei ole tarvetta kuvantaa uudelleen koko eläintä. 

Kuvauspaikan suositukset

Kuvaustilan tulee olla vedoton eikä lähellä saa olla muita lämmönlähteitä tai suoraa auringonpaistetta. Lämpökuvantaminen onnistuu vaikka täysin pimeässä.

 

Hevosten kuvaaminen sivusuunnasta vaatii noin viiden metrin etäisyyden, jotta koko hevonen mahtuu yhteen kuvaan. Usein esimerkiksi vesiboksi tai leveäovinen karsina käytävän vieressä riittää tähän.

 

Lämpökuvantaminen onnistuu hyvin 12-25 Celsius-asteessa. Optimaalinen lämpötila kuvantamiseen on 20 C-astetta. Pitkä- ja kiharakarvaisilla koirilla viileä ympäristö kuitenkin tuo ihon pintalämpötilan paremmin esille.


Eläimen karvan laatu vaikuttaa lämpökuvantamiseen. Myös pitkä- tai kiharakarvainen koira voidaan kuvantaa. Kuvat otetaan mieluiten mahdollisimman viileässä vedottomassa tilassa, jolloin eläimen oma lämpö säteilee turkin läpi parhaiten. Symmetrisesti "kesäkarvaan" klipattu eläin voidaan lämpökuvantaa. Yksittäin klipatuilta alueilta voidaan seurata ajan myötä esimerkiksi vamma-alueen kokoa ja sen parantumista.

Lämpökuvantamisen ohjeet

Eläin pitää valmistella huolellisesti lämpökuvantamista varten, jotta tutkimus on luotettava. Monet asiat jopa yli vuorokauden ajalta vaikuttavat kuvantamisen luotettavuuteen.

 

Tärkeintä on, että eläin on puhdas ja kuiva eikä altistu juuri ennen kuvantamista auringolle, tuulelle, hoitovalmisteille tai puristaville varusteille.

 

Saat esivalmisteluohjeet varausvahvistuksen mukana. Ota yhteyttä, jos kuvantamiseen vaikuttavista tekijöistä tai kuvauspaikasta on kysyttävää.

Kinesioteippaus

Kinesioteippauksella voidaan pyrkiä lievittämään paikallista kipua, korjaamaan liikemalleja sekä vähentämään turvotusta. Teippaus vaikuttaa ihon tuntoaistimukseen ja aineenvaihduntaan sekä liiketuntemukseen. Teippaus voi pysyä jopa 3-5 päivää normaalissa kesäkarvassa. Kinesioteippauksessa eläimen liikkeen arviointi ja tarvittaessa teippauksen muuttaminen ovat osa onnistunutta teippausta. (Rocktape Equine, 2014.)